Tuntisuunnitelmia

Halusin laittaa portfoliooni myös joitakin tuntisuunnitelmiani eri harjoitteluista. Mielestäni näistä tuntisuunnitelmista tulee hyvin esille, miten olen kehittynyt tuntien suunnittelussa ja, miten otan opetettavan ryhmän huomioon. Ensimmäinen tuntisuunnitelma on H1:stä, jolloin pidimme tunnit yhdessä kaverin kanssa ja jolloin meillä oli lyhyitä opetustuokioita. Tuntien suunnittelu tapahtui yhdessä toisen harjoittelijan sekä ohjaavan opettajan kanssa. Tuolloin en vielä itse ollut kovin oma-aloitteinen ja kekseliäs, vaan opettaja auttoi aika paljon tuntisuunnitelman tekemisessä ja ehdotti, mitä kaikkia työtapoja ottaisimme mukaan opetukseen.
   Toinen ja kolmas suunnitelma ovat H2:sta, jolloin pääsin opettamaan lukiolaisten ryhmää ja 7-luokkalaisia melkein heti, kun heillä ruotsin opiskelu alkoi ensimmäistä kertaa. Tämänkin harjoittelun alussa ohjaava opettaja auttoi minua aika paljon tuntien suunnittelussa, mutta loppua kohden aloin olemaan oma-aloitteisempi. Tässä vaiheessa en kuitenkaan vielä osannut kehitellä kovinkaan monipuolisia ja kekseliäitä tunteja, vaan noudatin paljon oppikirjaa ja luovemmat ideat tulivat yhä opettajalta. Lisäksi opettajan piti vielä usein tehdä muokkauksia suunnitelmiini. Kuten tuntisuunnitelmista voi huomata, sisältää lukiolaisille suunniteltu tunti enemmän itsenäistä työskentelyä ja seiskojen tunti enemmän opettajajohtoisuutta ja monimuotoisempia tehtäviä. Tämän harjoittelun aikana minun oli vielä hankala arvioida, miten paljon yhden tunnin aikana ehtii käydä läpi, joten luultavasti osa suunnitelmissa lukevista tehtävistä jäi seuraavalle tunnille.
   Kolmannessa harjoittelussa olen päässyt opettamaan niin lukiolaisia, seiskoja, kaseja kuin kutosiakin. Lisäksi harjoittelun kautta saamieni sijaisuuksien ansiosta olen opettanut myös ysejä. Tässä harjoittelussa ohjaavat opettajat eivät ole johtaneet enää yhtä paljon tuntien suunnittelua, vaan vastuu on ollut opiskelijalla. Alkuun minulla oli vielä hankaluuksia monipuolisten tuntien suunnittelussa, mutta jossakin vaiheessa aloin kehittämään erilaisia työtapoja ja ottamaan opetukseeni myös kirjan ulkopuolista materiaalia, mikä tukee oppimista ja laajentaa käsiteltävää aihetta. Olen käyttänyt opetuksessani muun muassa Kahootia ja Quizletia sekä suunnitellut esimerkiksi AB- ja Alias-tehtäviä, bingoja ja erilaisia sanaston opetteluun tarkoitettuja lappuja. Lukiolaisille suunnitellessa pystyy antamaan paljon itsenäisempiä tehtäviä, kun taas esimerkiksi kutosille pitää yrittää keksiä toiminnallisempia tehtäviä, jotta he kiinnostuisivat oppimaan ja keskittyisivät. Yllä olevassa tuntisuunnitelmassa toiminnallisuutta tuli erityisesti sanakuution tekemisessä ja se saikin oppilaat aktiivisiksi.

H3 opetuskokeilu

Kolmannessa harjoittelussamme meidän piti pitää opetuskokeilu valitsemallemme opetusryhmälle, ja sen piti kestää 2-3 tunnin ajan. Minä ja kaksi muuta ruotsin kielen opettajaopiskelijaa suunnittelimme 2 tuntia kestäneen työpajatyöskentelyä sisältävän opetuskokeilun kuudesluokkalaisille. Alun perin meillä oli tarkoituksena pitää neljää työpajaa yhdessä opettajamme kanssa vain yhdelle kuutosluokan ryhmälle, mutta koska muiden ruotsin kielen opettajien keskuudessa oli kiinnostusta, päädyimme pitämään kuutta eri työpajaa kaikille kolmelle kuutosluokan ryhmälle eli yhteensä noin 80:lle oppilaalle.  Tavoitteenamme oli erityisesti sisällyttää TVT:tä opetuskokeiluumme sekä kehittää ja kokeilla erilaisia työtapoja. Työpajatyöskentely pidettiin yläkoulun puolella, mikä oli oppilaille uusi paikka. Pajat kestivät jokainen noin kymmenen minuuttia, sillä siirtymiin piti varata aikaa ja oppilaiden piti ehtiä syödä yläkoulun puolella.
   Alla on alkuperäinen suunnittelemamme posteri, jossa kerromme lyhyesti opetuskokeilumme sisällön ja teoriataustan.



Työpajatyöskentelyn alussa jaoimme oppilaille "turistipassit", joihin tuli kerätä opettajilta merkintä sitä mukaa, kun he olivat suorittaneet pajan. Työpajoista Gamla Stan-pisteellä oppilaat pääsivät opettelemaan tienneuvomista Kahootin ja kartan avulla. Gröna Lundissa oppilaat harjoittelivat ostotilannetta ravintolassa ja katsoivat videota. Kungliga Slottet-pisteellä oppilaat puolestaan kokosivat internetin avulla Ruotsin kuninkaallisten sukupuun. Globenissa taas oli video ja tiedonhakutehtävä.
   Koska opetuskokeilumme laajeni, lisäsimme vielä kaksi työpajaa; Abba-museon ja Drottninggatanin H&M:n. Abba-museon tehtävä oli melko samanlainen kuin Globenin; työpajassa katsottiin video ja etsittiin tietoa Abbaan liittyen. H&M:stä tuli kuudes työpaja, sillä eräs opettajista heitti idean vaatesanojen kertaamisesta. Pajassa oli pöydälle levitettynä erivärisiä vaatekappaleita, joista piti opettajan sanoman mukaan läpsäistä oikeaa kuvaa "kärpäslätkällä". Lisäksi pajassa oli lisätehtävänä Quizlet vaatesanoista. Alla näkyy kuvia turistipassista ja joistakin tehtävistä.

Oppilaille jaettiin turistipassit

Sukupuu Kungliga Slottet-työpajasta

Abba-museon tiedonhakutehtävä

Gröna Lund-työpajassa opeteltiin eri ruokien tilaamista

Opetuskokeilumme sujui pääasiassa hyvin ja oppilaatkin vaikuttivat tykkäävän, kun normaalin opetuksen sijaan tehtiinkin jotain erilaista. Itse olin pitämässä Abba-museo-pistettä, ja olin yllättynyt, kun oppilaat innostuivat videosta, lauloivat videolla kuuluneen musiikin tahtiin ja tiesivät niin paljon Abbasta. Itse pidin kovasti juuri tämän pajan pitämisestä, sillä pääsin näkemään oppilaiden innokkuuden ja juttelemaan Abbasta heidän kanssaan.
   Toinen työpaja, mitä oppilaat paljon innoissaan odottelivat, oli Gamla Stan ja siihen kuulunut Kahoot. Tämäkin työpaja sujui kuulemma hyvin, vaikkakin osa tienneuvomistehtävistä oli hieman hankalia oppilaille, sillä tienneuvomista oltiin opiskeltu vasta edellisellä tunnilla.
   Gröna Lund-pajassa ensimmäisellä kerralla oli ollut hieman hankaluuksia muistaa, millaista sanastoa ostotilanteessa käytetään. Toisella kerralla pajan pitäjä oli kuitenkin laittanut taululle joitain hyödyllisiä fraaseja, mikä oli helpottanut tehtävän suorittamista. Toiseksi ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että osa oppilaista piilotteli pöydälle levitettyjä ruokakuvia. Sama ongelma toistui myös H&M-rastilla, missä vaatekuvia piiloteltiin. Muuten H&M-rasti taisi kuulua oppilaiden lemppareihin, sillä pajan pitäjän mukaan oppilaat pitivät kärpäslätkällä läiskimisestä.
   Globen-työpajakin oli kuulemani mukaan onnistunut. Jotkin kysymyksistä saattoivat olla hieman hankalia, mutta suuremmilta ongelmilta oltiin vältytty. Sama koski Kungliga Slottet-pajaa, missä oppilaat kokosivat kuninkaallista sukupuuta. Osa oppilaista tuntui selvittäneen sukupuun helposti internetin avulla, kun taas osalla meni hieman pidempään sen tekemisessä.
   Jos mietitään kaikkea muuta kokeiluumme liittyvää, niin kokonaisuudessaan onnistuimme mielestäni aika hyvin. Koska työpajat pidettiin kahtena eri päivänä, ei ollut ihmeellistä, että osa oppilaista ehti kadottaa turistipassinsa. Yläkoulu paikkana oli myös oppijoille uusi, joten opettajat olivat mukana siirtymissä niin alakoululta yläkoululle kuin luokkien välillä, ettei kukaan eksyisi. Lisäksi apunamme oli yksi ylimääräinen opettaja, joka hoiti muut asiat, mitä työpajatyöskentelyn aikana ilmaantui. Hän esimerkiksi rauhoitteli ahdistunutta oppilasta ja vei erään oppilaan terkkarille.      

Oppilailta saatuja palautteita

   Oppilailta saamamme palaute oli pääasiassa positiivista. Osa tykkäsi, että kokeilu pidettiin yläkoulun puolella, kun taas osa olisi halunnut pitää sen alakoululla. Pajatyöskentely oli heidän mielestään mukavaa vaihtelua tavalliselle opiskelulle ja pajoja oli heidän mielestään monipuolisesti. Parannettavaa oli niin oppilaiden kuin meidän opettajienkin mielestä siinä, että aikaa oli niin vähän käytettäväksi aina yhteen pajaan ja tahti oli nopea.
   Opetuskokeilu oli myös minulle itselleni  hyödyllinen kokemus. Kokeilua suunnitellessa meille auskuille tuli nopeasti idea, jota lähdimme kehittämään ja heittelimme siihen ideoita laidasta laitaan.  Opetuskokeilua suunnitellessa kehityin mielestäni etenkin monipuolisten opetustapojen kehittelemisessä. Tätä kokeilua suunnitellessa keksin paljon varteenotettavia ideoita ja osa niistä päätyikin lopulliseen kokeiluumme. Itse olin vasta muutamaa päivää aikaisemmin pitänyt ensimmäisen tuntini kutosluokkalaisille ja nähnyt, miten erilaista heidän kanssaan työskentely on verrattuna yläkoululaisiin ja lukiolaisiin. Vaikka ennen kokeilua minä ja muut opettajat jännitimme, miten selviydymme 80:n kutosluokkalaisen kanssa, osoittautui huolemme turhaksi. Kutosluokkalaiset olivat oikein mukavia ja pienistä ongelmista huolimatta onnistui kokeilumme oikein hyvin.

H2 Opetuksen perusteiden harjoittelu

Seuraavassa pohdin Opetuksen perusteiden harjoittelua ennakkotehtäväni ja loppuraporttini pohjalta. Ennakkotehtävässä piti pohtia omia vahvuuksia ja kehittämisenaiheita sekä laatia itselle tavoitteet harjoittelua varten. Loppuraportissa piti pohtia omaa oppimistaan ja kehittymistään jakson aikana ja miettiä, miten asettamani tavoitteet ovat toteutuneet.

H2 oli jo huomattavasti vaativampi kokonaisuus, kuin H1. Tunnit pidettiin kokonaisina ja jo ensimmäisen tuntini pidin kokonaan yksin. Ero H1:een tuntui minusta hurjalta, sillä H1:ssä opetustuokiot olivat lyhyitä ja ne pidettiin yhteisopetuksena. Alkujännityksen jälkeen pääsin kuitenkin opettamiseen kiinni ja opettaminen alkoi tuntua luontevalta ja mukavalta.

   H2:ssa tärkeimpinä tavoitteinani oli oppia suunnittelemaan toimivia ja monipuolisia tunteja, sekä parantamaan arviointitaitojani. Lisäksi minun piti myös kehittää itsevarmuuttani. Mielestäni näistä tavoitteista kaksi viimeistä toteutui parhaiten. Itsevarmuuteni kasvoi huomattavasti harjoittelun aikana. Harjoittelussa sain myös paljon kokemusta arvioinnista, sillä toteutin ja arvostelin harjoittelun aikana niin sanakokeita, yhden kurssikokeen kuin yhden kurssin suulliset esitelmätkin. Lisäksi opettajani kannusti minua tekemään jatkuvaa arviointia oppilaiden oppimisen suhteen ja reflektoimaan omaa kehittymistäni. Ensimmäinen tavoitteeni, eli tuntien suunnittelu, täyttyi osittain. Opin, missä järjestyksessä tunnin tehtävät on järkevää käydä läpi, mutta koin monipuolisten ja mielenkiintoisten tuntien suunnittelemisen ja erilaisten työtapojen käytön vaikeana.
   Seuraavaa harjoittelua ajatellen asetin tavoitteekseni oppia sisällyttämään opetukseeni erilaisia työtapoja sekä kiinnittää huomiota ajanhallintaan. Opettajan palautteen perusteella minun piti myös seuraavassa harjoittelussa kiinnittää huomiota siirtymiin ja selkeiden ohjeiden antamiseen.

H1 Orientoiva harjoittelu

Seuraavassa pohdin Orientoivaa harjoittelua ennakkotehtäväni ja loppuraporttini pohjalta. Ennakkotehtävässä oli tarkoituksena tehdä ajatuskartta, jossa piti pohtia muun muassa, mitä opettajaksi tuleminen minulle merkitsee ja mitä sellaisia ominaisuuksia minulla on, jotka auttavat tulemaan hyväksi opettajaksi. Loppuraportissa piti pohtia, mitä olen oppinut harjoittelun aikana.

Ensimmäiseen harjoitteluun lähdin melko hyvillä mielin. Ennakkotehtävää laatiessa minua huolestutti lähinnä, miten kiire minulle tulee harjoittelun ja samaan aikaan käymieni kurssien kanssa, ja miten stressaava harjoittelu tulee olemaan. Ennen ensimmäistä harjoittelua olin lisäksi vielä hieman epävarma, sovellunko opettajaksi, sillä olen hieman ujo. Halusin kuitenkin kouluttautua ihmisläheiseen ammattiin, jossa pääsisin oikeasti vaikuttamaan ja jakamaan osaamaani tietoa eteenpäin. H1:n aikana onneksi vakuutuin, että opettajan työ on minua varten ja nykyään tunnen, että olen kouluttautumassa oikeaan ammattiin.
   H1 oli minulle todella jännittävä kokemus, sillä en ollut koskaan aikaisemmin opettanut ketään. Jännitin varmaan jokaista opetuskertaa tämän harjoittelun aikana, mutta pidin kuitenkin paljon opettamisesta. Jännitykseen auttoi se, että opetustuokiot olivat lyhyitä, ja ne pidettiin useimmiten kaverin kanssa. Lisäksi opettamisesta tuli nopeasti rutiinia.
   Vaikka H1 oli mielestäni aika suppea kokonaisuus, koska siinä oli niin vähän opettamista ja se oli niin lyhyt, ehti sen aikana saamaan jonkinlaisen käsityksen opettajan työstä ja kokeilemaan itse opettamista. Harjoittelun aikana opin myös paljon muun muassa TVT:stä, toiminnallisuudesta ja erilaisista työtavoista. Lisäksi opin, että opettajan työ on paljon muutakin kuin vain opettamista. Minulle hyödyllisin työtapa oli varmasti pitää opetustuokioita, mutta koin myös seurantatehtävät tärkeinä, sillä niissä pääsin tarkastelemaan koulua ja opetusta eri näkökulmista sekä opettelemaan reflektointia.